3.1.2012

Hengissä

mutta hiljaista...

Bloggaus on ollut tauolla, samoin puikot.. ja kaikki muu.
Elämän alamäet, vie mehut kaikesta.. juuri kun kuvittelee tekevänsä oikean ratkaisun, huomaa ettei se sittenkään ole sitä...

Pitkään on tuntumaan siltä ettei omaa onnea, iloa, hyvää mieltä yms. paljoa kannata iloita ja jakaa muille.. Sitä niin äkkiä tipahtaa maahan rähmälleen ja huomaa ettei kaikki olekaan ollut niin kuin piti, toivoi, kuvitteli.. Tilalle tuli viha, katkeruus, kapina..

Sehän on se sanontakin että pessimisti ei koskaan pety.. Mutta pessimistinä eläminen on kovin onnetonta...

Kun antaa luvan itselle irtaantua vihasta ja katkeruudesta, kapinakin tipahti samalla pois. Pieni valo, kipinä, toivo herää taas... josko tää tästä nyt kun saa elämän ja ajatukset takaisin raitelleen.. pikku hiljaa..


Munchenistä tuli ihana mustavalkokortti, kiitos Sintti68!